Historiaa

Henric Färdigin esivanhemmat sukupolvittain
(Tiedot kerätty tohtori Erik Wahlbergin tutkimuksista ja kirkkoherran virastoista)

Färdig - Aina valmis on alkujaan ollut vanha ruotsalainen ruotusotilasnimi. Ruotsissa oli ennen tapana antaa sotilaille sukunimet sotilaan ominaisuuksien mukaan. Färdigin ruotu on ollut jo 1600 luvulta alkaen silloisen Juoksengin kylän verotalojen ylläpitämä. Kylähän oli tuolloin Tornionjoen molemmin puolin silloista Ruotsin kuningaskuntaa.Tämä ruotusotilaan torppa on edelleenkin pystyssä Ruotsin Juoksengissa.

Henric Färdigin suvun esivanhempia on ollut kirjoilla muissakin Juoksengin talojen ruoduissa mm, Tiger, Kuitu, ym.

1. Niilo Juhaninpoika (kuoli 1584/85). Hän oli tilallinen Toolasen tilalla Juoksengissa.

Avioitui viimeksi 1571 N.N Maununtytär Toolaisen kanssa. Ensimmäisen miehen kuoleman jälkeen N.N. avioitui edesmenneen miehensä veljen Heikki Juhaninpojan kanssa, joka oli tilallisena Toolaisen tilalla vuosina 1585-94, ja siirsi itselleen kuolleen appiukkonsa kauppamies (birkarl) -oikeudet.

2. Maunu Niilonpoika esiintyy 1500-luvun lopulla, kuoli (1614/1615).

Hän oli kauppamies (birkarl) ja myöhemmin tilallinen Ingan tilalla Juoksengissa. Vaimo Ingrid, jonka mukaan sukunimeksi tuli Inga. Hän omisti tilan miehensä kuoleman jälkeen vuoteen 1630. Ingan tila on saanut nimensä häneltä.

3. Pekka Maununpoika Inga, isäntänä Hietalan eli Ingan tilalla vuosina 1634-1660.

4. Antti Pekanpoika Inga

5. Antti Antinpoika Inga, vaimo Anna Ollintytär

6. Antti Antinpoika Inga eli Mäki, vaimo Margareta Heikintytär

7. Heikki Antinpoika Inga eli Mäki, 1709-1764. Vaimo Brita Heikintytär Vanhapiha, vihitty 21.1.1737. Britan vanhemmat: Heikki Mikonpoika Vanhapiha Rattosjärveltä ja Maarit Juntintytär.

8. Henric Färdig, Inga eli Mäki (s. 6.8.1740, k. 22.2.1824) ja Malin, ”Mallu”, (s.1745, k. 16.6.1820).

Henric on ollut kirjattuna sotamiehenä Färdigin ruotuun nähtävästi vain noin kolme vuotta."

Matinlompolo-Färdig sukuhaaroja

Lapset:
Brita Matinlompolo (s.1766, k. 16.4.1852) eli naimattomana.

Johan Matinlompolo (s.17.6.1768, k. 25.4.1857). Johan Matinlompolo asettui asumaan Saukkoriipille ja otti Saukkoriipin sukunimekseen. Kolmen lapsen syntymän jälkeen hänen vaimonsa Anna kuoli ja Johan muutti takaisin kotitilalleen Matinlompoloon. Hän löysi uuden vaimon, Maria Olofsdotter Saukko-ojan (s. 1791, k. 4.4.1834) Pellosta ja vaihtoi sukunimensä takaisin Matinlompoloksi. Heille syntyi seitsemän lasta, joiden jälkipolvea Matinlompolot ovat, myös Pieskä, Kangas, Filppus, Anunti ja Harilat.

Anna (s.1771, k. 2.2.1853) meni naimisiin Lars Ojan (s. 1771) kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, Maria ja Johan, joiden kautta Ojat kuuluvat sukuun, mutta sukuhaara on sammunut.

Henric (s.1772, k.10.8.1835) otti Lankosaaren sukunimeksi, josta polveutuvat Lankosaaret, Vaaraniemet, Mantereet ja Kankaat.

Aadam (s.1776) kuoli naimattomana.

Pehr (s.1777, k. 23.9.1838) muutti Konttajärvelle ja otti sukunimekseen Vittikko, hänen kolme lastaan kuolivat pieninä.

Salomon (s. 1778, k. 1789) kuoli 11-vuotiaana.

Daniel (s. 1779, k. 9.6.1856) avioitui Maria (Pehrsdotter) Lanton (s. 1788, k. 5.7.1862) kanssa, asettui asumaan Johanin taloon Saukkoriipille ja otti Saukkoriipin sukunimekseen. Heille syntyi seitsemän poikaa, joista vanhin Johannes (s. 31.5.1815) kuoli 18-vuotiaana ilmeisesti sairauteen. Eric (s. 1818, k. 17.10.1895) kuoli poikamiehenä, mutta rikastui pohjois-Norjassa ja oli Pellon ensimmäinen ”pankkiiri”. Henric (s. 18.1.1819, k. 13.2.1875) otti äitinsä Marian sukunimen Lantto sukunimekseen ja asettui Pellon Nivanpäähän asumaan. Olof (s. 22.3.1820, k. 18.10.1870) meni naimisiin Brita Kaisa (Olofsdotter) Konttajärven (s.1821) kanssa ja jäi kotitilalleen. Heille syntyi kymmenen lasta, joista vanhin Johan Erik Saukkoriipi (s. 22.3.1846) asettui Saukkoriipin Koskelaan asumaan. Isak Wilhelm (s. 7.11.1848) asui Saukkoriipillä. Hänen poikansa Iisakki oli poliisina Ylitorniolla ja Juho tullimiehenä Pellossa. Matilda Saukkoriipi (s. 2.11.1850) avioitui Erkki Alatalon kanssa. Heille syntyi kolme lasta, joista vanhin on Edward Kangas (Jänkän Eetu). Kaksi tytärtä menivät naimisiin Mantereen veljesten kanssa. Brita Maria (s. 30.11.1851) oli Isidor Saukkoriipin eli Närkin Iitorin äiti. Leena Stina (s. 3.1.1854) avioitui Sirkkakoskelle ja on Augusti Keskitalon äiti. Johanna (s. 4.2.1855) avioitui Pellossa Kari Rantatuomaan (s. 14.12.1852) kanssa. Sofia (s. 6.1.1857) avioitui Akseli Mäkikyrön (s. 4.7.1858) kanssa ja asuivat Saukkoriipin Koskelassa. Henrik Edvard (Heikki) Saukkoriipi (s. 24.2.1859, k. 15.9.1945) avioitui Kaisa (Katariina) Raution (s. 23.11.1861, k. 17.1.1937) kanssa, heille syntyi 11 lasta Albanus, Adolf, Aale August, Väinö Henrik, Karl Arvid, Enok Arvid, Lempi Johanna, Kaarle Isidor, Laura Elina, Jenny Katariina ja Maria Matilda. August Saukkoriipi (s. 8.9.1863) asettui asumaan Konttajärvelle Rovanpäähän. Karl Arvid (s. 27.5.1866, k. 22.7.1868) kuoli kaksi vuotiaana. Salomon Saukkoriipi (s. 28.4.1822) meni naimisiin Brita Stina (Johansdotter) Hornemanin (s. 1.11.1818) kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta, joista vain Eva Caisa (s.12.6.1851) jatkoi sukua ja oli naimisissa Iisak Lintulahden kanssa. Muut Salomonin ja Brita Stinan lapsista kuolivat, kaksi pojista hukkui, yksi putosi heinäkuormasta ja kuoli, muut kuolivat pieninä. Per Saukkoriipi (s. 12.2.1827, k. 23.8.1883) ja Isaac Saukkoriipi (s. 28.11.1829, k. 9.9.1902) kuolivat molemmat poikamiehinä.

Isak Matinlompolo (s. 1781) otti Kuusijärven sukunimeksi (Poikkijärvi eli Mella). hänen puolisonsa oli Greta Eriksdottir Saukko-oja. Hänellä oli yksi tytär Greta, joka meni naimisiin Salomon Orajärven (s. 19.6.1820) kanssa. Heidän tyttärestään Garoliinasta periytyy iso Mukan suku Orajärveltä.

Maria (s. 1783, k. 1809) avioitui Fredrig Färdigin kanssa. Heillä oli yksi tytär Anna, joka avioitui Lasarus Rovan kanssa. Annan ja Lasaruksen perheellä oli surullinen kohtalo. Lapsista Maria kuoli kahden päivän ja Brita 17 päivän ikäisenä. Äiti Anna kuoli tytär Anna-Gretan synnytykseen ja myös lapsi menehtyi alle puolivuotiaana.

Olli Matinlompolo (s. 20.6.1785) avioitui Ella Apuan kanssa, heillä ei ollut lapsia.

Antti (s. 29.10.1787, k. 2.2.1865) meni veljensä Pehr Vittikon tilalle Konttajärvelle ja otti Vittikon sukunimekseen. Hänestä polveutuu suuri Vittikon suku.

Hannu Matinlompolo (s. 1791) kuoli yksi vuotiaana.

Tässä läpileikkaus Matinlompolon-Färdig sukuhaaroista.

Teksti: Raimo Saukkoriipi

Matinlompolo-nimi

Matinlompolo-nimen juuret juontavat metsälappalaisten aikaan. Sanotaan, että Matti-niminen lappalaismies olisi käyskennellyt kalaisan lompolon rannalla lapissa ja ihastunut järveen niin, että jäi asumaan sen rannalla. Näin paikka nimettiin miehen etunimen mukaan Matinlompoloksi. Lompolo puolestaan on alkujaan lappalainen sana 'luobbal', joka tarkoittaa pientä lampea, johon tulee ja josta lähtee joki tai järventapaista joen laajentumakohtaa.

Maailmassa on tällä hetkellä 121 ihmistä, joilla Matinlompolo on sukunimenä. Miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon. Suomessa asuu 106 ja ulkomailla viihtyy 15 Matinlompoloa. Kaikkien Matinlompoloiden sukujuuret ovat samassa kylässä Pellon kunnassa Suomen lapissa. Sukunimi kirjoitettiin aiemmin usein muotoon Matinlombolo.

Matinlompolo on alkujaan vanha ruotsalainen sotilassuku. Suvun kantaisän sukunimi olikin Färdig - Aina valmis. Ruotsissa oli ennen tapana antaa sotilaille sukunimet sotilaan ominaisuuksien mukaan.

Matinlompolo kantakylänä

Tarinat kertovat, että Matinlompolo muodostui paikkakunnan kantakyläksi. Matilla oli kuulemma ollut lankomies, joka oli muuttanut toiselle puolelle järveä. Täten järvi oli nimetty Lankojärveksi. Matinlompolo ja Lankojärvi yhdistyivät 1800-luvulla samaksi kyläksi. Lankojärven lähistöllä olevia kyliä olivat Sirkka, Konttajärvi, Ruuhijärvi ja Rattosjärvi. Lankojärven lähelle kasvoi myöhemmin myös Saukkoriipi. Ennen kuin Matinlompolosta tuli paikannimi, kutsuttiin kyseistä asutuspaikkaa nimellä Pellon Metsäkylä nro. 35.